Mukavaa elämää

Ahvenanmaalainen Total Cello Ensemblen sellisti Tomas Nuñez-Garcés myöntää olevansa mukavuudenhaluinen ihminen, oikeastaan kaikissa asioissa. Niinpä itsensä haastaminen ja oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen ovat kiehtoneet soittamisessa. ”Nykyäänkin soittaminen haastaa, ja edelleen täytyy jatkuvasti tehdä töitä sen eteen.”

Tomas on aloittanut sello-opintonsa tyypillisen kaavan mukaan lapsena musiikkiopistossa. ”Äiti kysyi, haluanko soittaa jotain soitinta, esimerkiksi selloa, josta hän on aina tykännyt. Kokeilin sitä ja pääsin musiikkiopistoon. Jatkoin sello-opintoja, koska tykkäsin itsekin siitä.”

Niistä ajoista lähtien sello on kuulunut Tomaksen elämään, eikä soittokriisejä ole ollut. Vanhemmilta oli melkoinen satsaus lähettää nuori sello-opiskelija joka toinen viikko Ahvenmaalta Turkuun soittotunneille, kun opinnot etenivät, ja opettajaa ei löytynyt läheltä. Tämä panostus lisäsi entisestään Tomaksen harjoittelumotivaatiota. Muutaman Turun vuoden jälkeen Tomas pyrki Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle ja opinnot Hannu Kiiskin oppilaana alkoivat.

Yläasteen loputtua Tomaksen oli aika päättää, missä hän suorittaa lukio-opintonsa. Hannun sellotunneille reissaamista oli jatkunut vuoden verran, ja matkustaminen lentoineen oli käynyt rankaksi. Niinpä muuttaminen Helsinkiin tuntui hyvältä ratkaisulta, jotta sello-opinnot voisivat täysipainoisesti jatkua. ”Lukiossa päätin lopullisesti, että tykkään soittamisesta niin paljon, että haluan tehdä sitä ammatikseni.  Niinpä pyrin Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle ja jatkoin opintojani siellä.”

Tomakselle soittaminen on tapa ilmaista itseä ja tunteita. Hyvässä konsertissa soittamisen kautta saa kokea vahvoja tunnetiloja. ”Mikä tahansa se tunne sitten onkaan. Normaalisti elämässä ei pääse turvallisesti niihin tunnetiloihin. Musiikissa voi kokea vaikkapa surua ilman, että mitään pahaa on tapahtunut.”

Tomas pitää aktiivisesti huolta omasta soittokunnostaan ja haluaa myös kehittyä jatkuvasti. Mikään muu ei ole matkan varrella kiinnostanut niin paljon kuin soittaminen, joten ammatinvalinta on ollut lopulta helppo. Iän myötä kokemuksia tulee lisää ja niitä pystyy myös hyödyntämään soittamisessa. Tomas myöntää, että työnteko oman soittamisen äärellä on erilaista kuin nuorena opiskelijana, mutta prosessi kuitenkin jatkuu yhä.

Entäs, mitäs silloin, kun Tomas ei soita? ”Yritän elää mukavaa elämää. Se tarkoittaa hyvää ruokaa ja hyvää seuraa. Totalin soittajien kanssa vietetään paljon myös vapaa-aikaa yhdessä. Muun muassa Samulin (Peltonen) kanssa käydään kalastamassa.” Viimeisin Tomaksen villitys on sulkapallo, jonka pelaaminen on alkanut tänä vuonna. Rentoutuakseen Tomas katselee jonkin verran sarjoja televisiosta tai pelaa tietokonepelejä. ”Muuten aika menee pitkälti soittaessa.”

Sellon soittamisessa siisteintä on Tomakselle yhteistyö – yhteissoittaminen silloin, kun se toimii hyvin. ”Mikä tahansa se tilanne onkaan – kamarimusisointi, orkesterissa soittaminen tai solistina esiintyminen. Jotenkin se yhteys, että on samalla aaltopituudella muiden kanssa, ja asiat toimivat ilman, että tarvitsee vääntää rautalangasta. Siitä tulee onnistumisen tunne.”

Tässä blogissa Tomakseen tutustutaan Total Cello Ensemblen sellistinä. Niinpä näkökulmasta tuli aika lailla sellopainotteinen. ”Tämä antaa musta vähän enemmän sellonörttikuvan kuin mitä itse ajattelen – mutta ehkä se pitää paikkansa”, Tomas nauraa.